Pekka Pakarainen

Paniikkihäiriö

Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiville määrätään valitettavan usein aiheetta masennukseen tarkoitettuja lääkkeitä, beetasalpaajia ja muita rauhoittavia aineita. Jännityksestä karsivälle saatetaan iskostaa mielikuva, että tällä on ns paniikkihäiriö.

Paniikkihäiriöllä peloteltu on helposti taipuvainen uskomaan, että hänellä todellakin on paniikkihäiriö. Tämän jälkeen henkilö alkaa tarkkailemaan omaa itseään ja etsimään itsestään sellaisia oireita, joita paniikkihäiriöistä kärsivillä on annettu ymmärtää olevan.

Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivät saavat lääkereseptin lisäksi mukaan usein myös jännitysvihkon, jossa kerrotaan niistä oireista, joita paniikkihäiriöläisillä ilmenee.

Tällaisten jännitysvihkojen takia henkilölle muodostuu entistäkin voimakkaammat pelkotilat, koska pelko uusien oireiden esiintymisestä on nyt iskostunut mieleen ja alitajuntaan.

Pelko "paniikkihäiriön" olemassaolosta vahvistaa epävarmuutta ja ahdistusta. Itsensä nolaamisen pelko julkisislla paikoilla kasvaa ja aiheuttaa masentuneisuutta, eristäytymistä ja usein sosiaalisten suhteiden katkeamista.

Paniikkihäiriöön uskotettu henkilö pelkää entistä enemmän osallistua sosiaalisiin tilanteisiin. Kauppa-asiointi ruuhka-aikaan voi olla huimauksen tai pyörtymisen pelon takia lähes mahdotontta. Pelko ja jännittyneisyys sellaisia tilanteita kohtaan, joissa joudutaan olemaan huomion keskipisteenä voimistuu.

Itsetarkkailun voimistuessa, alitajunta voi luoda itsesuggestioiden kautta juuri niitä oireita ja tuntemuksia, joista paniikkihäiriöstä kärsivien on uskoteltu kärsivän. Tyypillisiä oireita ovat yleensä hengityksen vaikeutuminen (ettei saa ilmaa), huimauksen ja pyörtymisen tunne, hikoilu, käsien vapina jne.

Itsesuggestiolla oireita

Mitä enemmän ihminen tarkkailee oman kehonsa tuntemuksia ja itseään, sitä enemmän erilaiset mielikuvat saavat ihmisen tuntemaan erilaisia oireita ja tuntemuksia. Ajatus ja pelko käsien vapinasta voi muuttua aivoissa ideomotoriseksi liikkeeksi ja kädet alkavat tutista. Jatkuva pelko, että muut huomaavat käsien vapinan johtaa siihen, että henkilö välttelee sellaisia tilanteita, joissa joudutaan olemaan suurissa ryhmissä tai yleensä ihmisten parissa. Pahinta on olla huomion keskipisteenä.

Itsesuggestion tehoa kuvaava esimerkki: Eräässä kahvilassa nainen kertoi ystävälleen, että hänen epäillään kärsivän paniikkihäiriöstä koska tämä kokee yleisillä paikoilla huimausta ja pyörtymisen tunnetta.

Naisen ystävällä oli hikoilua ja lievempiä jännityksen oireita. Pyörtymisestä kuultuaan alkoi tämäkin kokea jo samana iltana huimausta ja pyörtymiseen viittaavia tuntemuksia.

Kyseisessä tapauksessa pyörtymisen tuntemukset johtuivat syystä, että nainen pelästyi ystävänsä oireita ja samastui niihin. Pelko pyörtymisestä sai aikaan voimakkaan itsetarkkailun voimistumisen joka johti tuntemuksiin (itsesuggestiolla).

Tällaisia ilmiöitä havaitaan myös kiihkouskovaisten tilaisuuksissa. Ihmiset kaatuvat käden heilautuksesta ja muista merkeistä. Kyseessä on suggestion dynamiikka. Ajatus kaatumisesta muuttuu aivoissa ideomotoriseksi liikkeeksi. Kaatuminen tapahtuu tahdosta riippumatta .

Oireita myös yksin ollessa

Jännittäjä voi kokea oireita myös ollessaan yksin. Ollessaan uudelleen samassa paikassa taikka samanlaisessa tilanteessa, tahi samalaisessa tunnetilassa jossa aiemminkin on esiintynyt jännityksen oireita. Oireita voi esiintyä alitajuisesti vaikka muita henkilöitä ei ole läsnä.

Yllättäviä jännitysoireita voi siis esiintyä myös silloin kun henkilö on yksin. Oireiden esiintyminen alitajuisesti tahdosta riippumatta. Laukaisevana tekijänä voi olla oma emootio, mielikuva, jokin ajatus tai assosiaatio. Esimerkiksi lapsena sattunut traumaattinen asia joka on jäänyt alitajuiseen muistiin, mutta ei tietoiseen. Oireiden laukaisija voi olla alitajuiset vanhat muistikuvat ja tuntemukset, taikka jokin tällaiseen yhdistävä tekijä..

Näyttöpäätteiden ääressä työskentelevillä jotka kärsivät migreenikohtauksista, on todettu esiintyvän migreenikohtauksia jo työasioiden ajattelemisesta.

Sosiaalisten tilanteiden jännityksistä kärsivät pelkäävät usein jo etukäteen tulossa olevia tilanteita.

Tietoinen mieli rakentaa kauhukuvia epäonnistumisesta ja itsensä nolaamisesta niiden oireiden esiintymisen pelossa, joita on ennenkin ollut. Koko keho voi oireilla etukäteen samalla tavalla kuin oikeassa tilanteessa, vaikka rationaalisella tasolla ei ole vielä mitään tapahtunut.

Tärkeää muistettavaa !

Jokaisen tulee ymmärtää tarkastella näitä asioita uudella tavalla ja muistaa se tosiasia, että alitajuisten jännitysten syitä ei poisteta beetasalpaajilla, masennuslääkkeillä, eikä muillakaan kemiallisilla aineilla. Tällaiset kemialliset aineet voivat hetkellisesti helpottaa olotilaa, mutta eivät poista ongelmien syitä.

Sosiaalisten tilanteiden pelko ei ole sairaus, mutta sellaiseksi se voi nopeasti kehittyä, ellei henkilö hakeudu ajoissa ammattitaitoisen ja kokeneen asiantuntijan ohjaukseen.

Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiville yritetään tyrkyttää mitä ihmeellisimpiä hoitomuotoja. Hikoilusta kärsiville hermojen salpausleikkauksia. Punasteluun luvataan apua reiki- ja korvakynttilähoidoista. Kahvikuppineuroosiin (käsien tutinaan) tarjotaan kukkaterapiapiaa, kuivakuppausta ja kaukoparannusta. Änkytykseen on joku luvannut lehdessä tehokasta apua Intialaisesta päähieronnasta ja nauruterapiasta.

Totuus on kuitenkin se, ettei itsevarmuutta ja itseluottamusta kasvateta tuollaisilla "hoidoilla", eikä lääkkeillä/ luontaistuotekauppiaiden napeilla. Niihin uhratut rahat katoavat hohtimien tavoin kaivoon ja näin onkin syntynyt uusi ongelma lisää...



Takaisin sivun alkuun