Pekka Pakarainen

Hypnoosi

Hypnoosi joka tarkoittaa unen Jumalaa (Kreikan kielen sana Hypnos). Vaikka sana hypnoosi tuleekin unen Jumalaan viittaavasta sanasta ei hypnoosi suinkaan ole unitila. Hypnoosi on unitilan ja valvetilan väliin liittyvä rentoutumisen olotila. Hypnoosista voidaan käyttää myös nimitystä transsitila ja transsi. Hypnoositilan aikana voidaan vaikuttaa ihmisen alitajuntaan. Hypnotisoijan antamat suggestiot tallentuvat henkilön alitajuntaan, jota kautta ne edelleen vaikuttavat valvetilan aikana erilaiseen toimintaan jälkihypnoottisesti eli posthypnoottisesti. Hypnoosivalmennus on hyvä ja tehokas valmennusmenetelmä mm itsevarmuuden kasvattamisessa, erektioon liittyvissä ongelmissa ja erilaisten fobioiden ja vääristyneiden tapatottumusten korjaamisessa.

Hypnoosilla tuotettu analgesia ja anestesia

Analgesia tarkoittaa tunnottomuutta kivulle. Henkilö kuitenkin tuntee mikäli kivulle tunnottomaksi suggeroitua aluetta kosketetaan, mutta ei tunne kipua kyseisellä alueella. Anestesialla tarkoitetaan täydellistä tunnottomuutta. Hypnoosilla voidaan saada aikaan muutoksia tuntoaistien alueille. Kivun tunteminen voidaan saada kokonaan pois. Syvemmissä hypnoositiloissa on mahdollista saavuttaa täydellinen anestesia, jolloin esim hampaan poistaminen hammaslääkärin vastaanotolla voidaan suorittaa ilman puudutusaineita hypnoanestesialla. Edellä mainitun lisäksi myös suggeroiminen päinvastaisesti on mahdollista. Koehenkilö voidaan saada tuntemaan hyperestesiaa, jolloin keho tai suggeroitu alue kehossa tuntee kaiken tavallisuudesta voimakkaammin. Esim pienikin kosketus tuottaa kipua. Mikäli koehenkilölle annetaan syvän hypnoostilan aikana kipuärsyke, reagoi autonominen hermosto siihen kuten ilman hypnoanestesiaa, mutta tietoinen käyttäytyminen ei muutu. Kivun väistöliikkeitä, kuten kasvojen kiristelyä ja muita kipua ilmaisevia eleitä ei esiinny.

Esimerkkejä hypnoosin, suggestion ja itsesuggestion dynamiikasta

Jokapäiväisestä elämästä löytyy paljon esimerkkejä hypnoosin ja suggestion vaikutuksista. Kilpailussa voi ihminen hiihtää pitkiä aikoja tuntematta minkäänlaista kipua, mutta maaliviivan ylitettyä, palautuu fyysiset kivut tietoisuuteen ja kilpailija kaatuu hengästyneenä maahan. Keskittyminen kilpailuun ja voimakas voitonhalu on niin suuri, ettei kipuaistimus tule tietoisuuteen kilpailutilanteen aikana. Suggestion laki: -Voimakkaampi emootio korvaa heikomman-

Voimakkaampi emootio korvaa heikomman

Kilpailutilanteeseen liittyvä voitonhalu on niin suuri, että se häivyttää alleen kivun tuntemisen. Ajatukset emootioineen ovat muualla kuin kehon tarkkailemisessa ja kipuaistien tuntemisessa. Lapsi, joka polttaa sormensa koskettaessaan kuumaa uunin luukkua, tuntee kipua. Kun äiti puhaltaa sormeen kipu katoaa. Äidin turvallisuudentunne on voimakkaampi kuin kipu. Tarkkaavaisuuden keskittäminen muualle kuin kipuun vähentää kivun tuntemista. Hypnoosin avulla voidaan lievittää erilaisia kiputiloja tai poistaa ne kokonaankin. Hypnoanalgesiaa käytetään jonkin verran esim leikkausten jälkeisten kiputilojen lievittämisessä, reuman aiheuttamissa särkytiloissaa ja useissa psyykkistä alkuperää olevissa kivuissa, kuten amputoinnin jälkeisissä "haamukiputiloissa".

Hypnoosi-ilmiöt ja hallusinaatiot

Hallusinaatioita saadaan hypnoosin avulla aikaan kaikkien aistien alueilla. Näköaistin alueelle hypnotisoidut hallusinaatiot vaativat syvää hypnoosia. Kuuloaistin hallusinaatiot keskisyvää hypnoosia. Haju-, maku- ja tuntoaistien alueille saadaan hallusinaatioita aikaan kevyissäkin hypnoositiloissa. Koehenkilö voidaan hypnotisoida kuulemaan puhetta, musiikkia tai näkemään jotakin tavallisuudesta poikkeavaa tai poikkeavalla tavalla. Hallusinaatioita voidaan toteuttaa myös posthypnoottisesti jolloin ne toimivat valvetilan aikana. Alkoholistille annettu vastenmielinen pahoinvoinnin tunne voidaan saada aikaan aina, kun tämä yrittää juoda alkoholia. Mikäli koehenkilö hypnotisoidaan näkemään jotain sellaista, mitä ei oikeasti ole läsnä puhutaan tällöin positiivisesta hallusinaatiosta. Mikäli koehenkilö hypnotisoidaan olemaan näkemättä jotain, mikä todellisuudessa on läsnä, on kyseessä tällöin negatiivinen hallusinaatio.

Hypnoosi ilmiönä ja olotilana

Hypnoosin ilmiöt ovat sidoksissa hypnoosisyvyyksiin ja henkilön hypnoosiherkkyyteen. Hyvin herkät ihmiset voivat muita paremmin kokea kehoon liittyviä tuntemuksia, vaikka kyseessä olisikin vain kevyt hypnoosi. Osittainen jäsenten häviämisen tunne, painavuus ja lievä puutumuksen tunne voivat olla tällaisia ilmiöitä. Hypnoositila muistuttaa unen ja valveillaolon rajatilaa. Poikkeuksena mainittakoon syvähypnoosi. Tällöin henkilö saattaa spontaanin amnesian takia olettaa nukkuneensa osan hypnoosissa oloajasta.

Ajatustoiminta (tieoinen päivätajunta) ei lakkaa toimimasta syvänkään hypnoosin aikana. Hypnoositiloihin liittyyy hypnoosisyvyyden vaihtelevuutta. Henkilö voi olla välillä kevyemmässä ja välillä syvemmässä hypnoosissa. Jotkin voivat luulla olleensa koko ajan hereillä, mutta siitä huolimatta erilaiset hallusinaatiokokeet ovat saattaneet toimia normaalisti. Syvässä hypnoosissa oleva henkilö pystyy liikkumaan ja kulkemaan huoneessa silmät auki, tietämättä olevansa hypnoosissa. Hypnoosille ominaista on myös ajantajun katoaminen ja ajatusten liikkuminen aika ajoin omia polkujaan. Kinesteettiset henkilöt voivat mielikuvien aikana liikutella käsiään, tai nousta vaikkapa tuolista seisomaan ilman mitään syytä. Visuaalisesti ajattelevat saattavat muita herkemmin avata silmänsä kesken hypnoosin. Mikäli hypnotisoitua pyydetään puhumaan jotain on puhe yleensä hyvin hidastempoista, hiljaista ja epäselvää. Kaiken kaikkiaan on hypnoosi olotilana miellyttävä, syvän rentoutumisen tila, joka muistuttaa hyvin paljon nukahtamishetkeä.

Hypnoosivalmennus

Hypnoosia käytetään hyvin tuloksin psykosomaattisiin vaivoihin ja neurooseihin, sekä vääristyneiden tapatottumusten korjaamisessa, esim tupakointi, väärät ruokailutottumukset, alkoholin käyttö, kynsien pureskelu, peliongelmat jne. Hyviä tuloksia saadaan erityisesti sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivien ohjauksessa, stressissä, esiintymisjännityksessä, erektiovaikeuksissa, ennenaikaisessa laukeamisessa, unettomuuden ja nukahtamisvaikeuksien hoidossa ja monissa fobioissa.

Hypnoosi ja hypnoosisyvyyksien merkitys

Syvien hypnoositilojen käyttö on joissakin tapauksissa tärkeää. Syvässä hypnoosissa annetut mielikuvat ja suggestiot toimivat paremmin kuin kevyessä annetut. Kipu- ja särkytilojen lievittämisessä, sekä hypnoanestesiassa vaaditaan onnistuakseen aina syvää hypnoosia. Analgesiaan voi riittää kevyempikin hypnoosi. Sosiaalisten tilanteiden pelosta ja jännittämisestä kärsivien ohjauksessa, erektiovaikeuksissa, ja useimmissa tapauksissa riittää kevytkin hypnoosi.

Posthypnoosi ja pikahypnoosi

Posthypnoottinen suggestio tarkoittaa jälkihypnoottista suggestiota. Posthypnoottiset suggestiot toimivat myös valveillaolon aikana hypnoosin jälkeen. Tällaisilla suggestioilla voidaan ihminen myös hypnotisoida salaman nopeasti. Esim hypnotisoijan napsauttaessa sormiaan vajoaa henkilö välittömästi takaisin hypnoosiin. Posthypnoottisen suggestion toimeenpanevana merkkinä voi olla mikä tahansa annettu merkki, vaikkapa pelkkä hypnotisoijan ääni tai määrätty sana jonka kuullessaan vajoaa henkilö automaattisesti hypnoosiin.

Suggestiot TV- hypnoosissa ja näytöksissä

TV- hypnoosinäytöksissä käytetään posthypnoottisia suggestioita, jotta vapaaehtoiset koehenkilöt saadaan nopeasti hypnoosiin. Koehenkilöt ovat saaneet hypnoosikäsittelyn jo ennen TV-ohjelman alkua, jolloin koehenkilöille on annettu jälkihypnoottiset suggestiot nopeasta hypnoosiin vajoamisesta.

Posthypnoosi valmennuksessa

Aktiiviselle tupakan polttajalle voidaan antaa sellainen jälkihypnoottinen suggestio, että yrittäessään tupakoida tuntee hän suussaan epämiellyttävää makua. Tällaiset suggestiot eivät ole yleensä tarpeellisia. Posthypnoottisilla suggestioilla voidaan ihminen saada toimimaan määrätyllä tavalla jopa vuosien tai jopa kymmenienkin vuosien ajan. Jälkihypnoottiset suggestiot voivat toimia myös puhelimen kautta annettuna. Joskus posthypnoottiset suggestiot ovat säilyttäneet täyden tehonsa jopa yli 20 vuotta, mutta mitään varsinaista aikamääritettä ei voida antaa. Joillakin henkilöillä teho säilyy pidempään ja toisilla vieläkin pidempään. Tällaisten suggestioiden tehoon ja toimivuuteen vaikuttaa sen hetkinen hypnoosin syvyys jossa suggestiot on annettu. Hypnotisoijan ammattitaidolla on huomattava merkitys.

Hypnotisoitavuus

Ihminen on yleensä hyvin vähän tietoinen omasta hypnotisoitavuudestaan. Ihmisistä 95 prosenttia voidaan hypnotisoida. Ainoastaan 15 prosenttia voidaan saada kaikkein syvimpään hypnoosiin. Keskisyvään saadaan noin 50 prosenttia ja kevyimpään noin 30 prosenttia. Vain viisi prosenttia jää hypnotisoitavuuden ulkopuolelle. Tällaiseen ryhmään kuuluvat kehityksessä jälkeen jääneet, mielisairaat, huumeiden käyttäjät, ja joitakin psyykenlääkkeitä käyttävät henkilöt. Syvimmästä hypnoosista käytetään nimitystä somnanbulentti.

Suggestioalttius ja hypnoosimenetelmät

Suggestioalttius (suggestibiliteetti) on synnynnäinen jokaisella henkilöllä. Hypnoosi-induktioilla on merkitystä hypnoositilan syntymiseen ja syvyyteen. Joillain pikamenetelmillä voidaan hypnoosi muodostaa jopa salaman nopeasti ilman posthypnoottisia suggestioita. Pikamenetelmät ovat yleensä ideomotorisia induktioita, jotka saavat koehenkilössä aikaan tahdosta riippumattomia reaktioita. Näitä hyödyntämällä koehenkilö voidaan hypnotisoida salamannopeasti.

Suggestio

Suggestio tarkoittaa ihmismielen ominaisuutta ohittaa tietoisen minän järjellinen osa siirtämällä jokin tietty ärsyke pois sen kriittiseltä alueelta. Vaikutukset ovat tahdosta riippumattomia. Suggestioilla vaikutetaan tiedostamattomiin vietti- ja tunnealueisiin. Hypnoosin aikana suggeroidut suggestiot tallentuvat ihmisen alitajuntaan, jota kautta ne vaikuttavat toivotulla tavalla ihmisen käyttäytymiseen ja toimintaan jokapäiväisen elämän eri tilanteissa.

Suggestion dynamiikkaa

Ajatus tai emootio voi muuttua aivoissa motoriseksi liikkeeksi ja toiminnaksi ilman, että tietoinen minä käynnistää minkäänlaista toimintaa. Suggestion riittävän usein toistuessa on sillä aina taipumus toteutua. Eräässä suggestioalttiutta kuvaavassa testissä koehenkilöä pyydetään seisomaan silmät suljettuina. Tällöin hänelle toistetaan seuraavaa lausetta: - Kaadutte taaksepäin, - kaadutte taaksepäin... Tässä testissä koehenkilö lähes aina kaatuu taaksepäin, joka johtuu suggestion ideomotorisesta vaikutuksesta . Kaatumisherkkyys osoittaa suggestioalttiutta. Kaatuminen on mahdollista myös ilman, että sanallista suggerointia käytetään. Kaatumiseen riittää myös oma ajatus kaatumisesta. Tällaista tapahtuu mm uskonnollisissa tilaisuuksissa, joissa henkilöt kaatuvat käsien päällepanemisesta jne.

Suggestioiden vaikutus autonomiseen hermostoon

Hypnoosin aikana voidaan suggestioilla vaikuttaa kaikkialle, missä on ns sileää lihasta. Suggestioilla voidaan saada pulssi kiihtymään ja päinvastoin, verisuonet laajenemaan/ supistumaan. Samalla lailla voidaan vaikuttaa ruoansulatusjärjestelmään, virtsarakon toimintaan ja aineenvaihduntaan, mutta nämä eivät reagoi suorille suggestioille. Suggestioiden tulee olla muotoiltu niin, että ne käyttävät hyväkseen sellaisia hermoratoja, jotka voivat saada muutoksia aikaan. Suggestio pelosta ja jännityksestä nostaa verenpainetta ja pulssia. Hyvän olon ja turvallisuuden tunne puolestaan laskevat pulssia. Lämmön tunne laajentaa ja kylmän tunne vastaavasti supistaa verisuonia. Särky- ja kiputilojen alueille voidaan suggestioilla luoda esim lämmön tunnetta, jolloin särky kipualueella lievittyy.

Ideomotoriset hypnoosimenetelmät

Ideomotorinen menetelmä. Riittävän usein toistetut (ideomotoriset) suggestiot saavat aikaan alitajunnasta johtuvia, pieniä ja tahattomia liikkeitä, joita hyväksi käyttämällä voi hypnotisoija suggeroida koehenkilönsä vaipumaan nopeasti hypnoosiin. Kuuluisin tällainen ideomotorinen menetelmä on Galtonin heilurikokeeseen liittyvä pikamenetelmä. Ideomotoriset menetelmät ovat maailmalla yleisesti käytössä. Monet ideomotoriset menetelmät osoittavat myös reaaliajassa hypnoosin syvyyttä. Tällaisia menetelmiä käytettäessä ei erillistä suggestioalttiustestiä tarvita.

Regressio - taantuminen

Regressiolla tarkoitetaan taantumista ajassa taaksepäin esimerkiksi lapsuuden aikaisiin asioihin ja ikäkauteen. Aidossa regressiossa henkilön puhetapa ja ääni, artikulointi ja käsiala, kuvien piirtämistapa ja muut toiminnat voivat muuttua täysin regressoitua ikää vastaavaksi. Yleensä muuttuu myös hengitys ja motoriikka. Fysiologisiin reflekseihin voidaan saada havaittavia muutoksia. Regression avulla voidaan päästä eroon fobioista esimerkiksi hämähäkkipelosta jopa yhdella hypnoosikäsittelyllä.



Takaisin sivun alkuun